Otsikosta jo näkeekin miten mun SM-kisat meni, mutta tässä tietoa pintaa syvemmältä!;)
Perjantai-Lauantaiyö oli hirvein ikinä, mun pohkeet kramppaili ja nukuin ehkä 4tuntia. Aamulla lähdin tekemään aamuharjoitusta ja olin todella vetelä eikä juoksusta tullut yhtää mitää. Asiaa ei yhtään helpottanut kuuma ilma, joka vain lämpeni. Siinä kohtaa iskän naamalla oli hiukan huolestunut ilme ja syystäkin:D otin muutaman 80metrin vedon ja limaa tuli kauheesti ja olin tosi hengästynyt. Kisafiilistä ei tosiaan ollut ja olin vähän sellasella tuulella, että meniskö nukkuun.. Noh, verryttelyn jälkeen mentiin kauppaan ja siellä viileessä aloin 'heräillä' ja kroppa ei tuntunut enää niin veltolta.
Ajoimme seuraavaks etsiin ruokapaikkaa ja hmm lopuks päädyttiin heseen XD, söin vain salaattia ja ei oikein ollut nälkä, vaikken aamullakaan kunnolla syönyt..
Kisapaikalle päädyttyä alkoi fiilikset nousta ja sain itseni täydelliseen latautumiseen. Alkuverryttely 800metrin kisaa varten ei tuntunut kovin hyvältä>edelleen velttoa, väsynyttä..
10 minuuttia callingiin ja mun oli pakko päästä äkkiä pois kentältä(kuulostaa hyvin lupaavalta :D!),
juoksin jonnekkin metsään ja istuin keskelle hiekkatietä, varjoon.
2minuuttia callingiin, pää oli tyhjä ja sieltä mun tyhjästä päästä tuli yks lause ' Nyt oon valmis', nousin ylös kävelin calling-teltalle ja pian me lähdettiinkin jo radalle.
Se oli hieno tunne, kun käveltiin kentällä. Mulla oli piikkaripussissa vanhat sekä uudet piikkarit enkä vielä callingissakaan ollut varma kummilla juoksen. Lähtöpaikalla oli vaan sellanen tunne, että uusilla mennään kovaa!
Lähtölaukauksesta pääsin hyvin liikkeelle ja juoksu tuntu upeelta! Vedin koko matkan ja missään vaiheessa ei ollut epävarmaa oloa. Mun päästä tuli taas yks lause, kun oli 250 metriä maaliin ja se anto vielä sen, että en hyytynyt takasuoran kovaan vastatuuleen vaan jaksoin vielä kiristää vauhtia ja tulla maaliin Suomen mestarina!
Kului muutama sekunti maalissa, kunnes tajusin, että 'hei voitin just SM- kultaa', no sen jälkeen sitten itkinkin aikalailla ja se tunne oli mieletön!ja just, kun olin saanut 'koottua' itseni niin, sitten Inga ilmaantu paikalle ja se on mulle kans niin tärkeä, että itkin taas:'D Oon ikuisesti ylpee siitä, että harrastan just yleisurheilua, näitä hetkiä en pystyisi kokeen missään muussa asiassa. En jännitystä, latautumista, tyhjää päätä, ilon tunnetta, en olisi saanut näin upeita ystäviä, ei sitä oikeen pysty selittämään kuinka hienolta se tuntuu..
Sunnuntaina 2000metrille en saanut enää uutta samanlaista latautumista ja tuloksena 3. sija, mutta olen tästäkin niin tyytyväinen, kun sivulajista tämänkin hoidin! Toisaalta ei makeaa mahan täydeltä;)...
ja mun mielstä näiden mun lajien kakkossijat meni aivan oikeisiin ositteisiin!<3
 |
| jessi! |
ja paljon onnea kaikille SM-kisoissa olleille ja kiitos hyvästä seurasta!<3
